sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Visuaalisen silmän treeniohjelma

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat kliseetä


Pienenä luin Aku Ankan nopeasti enkä ymmärtänyt mikä idea sarjakuvissa oikein oli, niiden tarinat kun olivat hetkessä ohi. Solja Järvenpää taas luki mielestään Akkarin paljon hitaammin kuin muut lapset. Hänestä tulikin sarjakuvataiteilija ja -opettaja, minä taas opin lukemaan sarjakuvia vasta aikuisena ymmärrettyäni että myös kuvissa on sisältöä.

Ihmisillä on omat luontaiset tapansa hahmottaa maailmaa, mutta kaikkia taitoja voi aina kehittää.Visuaalisen silmän kehittäminen kannattaa, sillä oman viestin saa parhaiten perille käyttämällä useampia eri tapoja. Tämä pätee myös yhdistyksen viestinnässä, niin varainhankinnassa kuin muussakin. Tunnelman viestimiseen visuaalisuus eli kuvat, värit, muodot ja muu silmillä nähtävä on nopea ja tehokas tapa. Ne kertovat, kuinka asiallisesta tai vaikka rönsyilevästä aiheesta on kysymys. Kiinnostava kuva saa pysähtymään ja vaikkapa klikkaamaan linkkiä.


Millaisiin tunnelmiin kurssin mainoskuva vie? Kuva: Solja Järvenpää



Katso maailmaa uusin silmin


Soljan mukaan omaa visuaalista silmäänsä ja viestintätaitojaan voi kehittää esimerkiksi tutkimalla Pinterestiä ja keräämällä omaa inspiraatiokansiota. Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi design, layout, fonts ja labels. Instagramissa voi tarkkailla, miten ihmiset kuvaavat elämäänsä näyttämättä siihen kuuluvia ihmisiä kuten lapsia, puolisoita ja työkavereita. Solja kertoo seuraavansa esimerkiksi Sarjakuvamuseon Instagram-fiidiä, josta voi kerätä ideoita yhdistyksen visuaaliseen viestintään.

Omakuva: Solja Järvenpää
Oman maun mukaisia kuvia kannattaa kerätä ja tutkia. Jos pitää vaikkapa Muumi-sarjakuvista, voi miettiä mikä niissä viehättää: hahmojen pyöreys, runsaat yksityiskohdat, taustalla siintävien Sumuisten vuorten tuoma taustatunnelma vai kenties hyppynaruilla ja muilla omalaatuisilla tavoilla jaetut ruudut.

Monet aiheet, joista yhdistykset haluavat viestiä, ovat luonteeltaan abstrakteja eikä niitä ole helppoa kuvittaa. Lennokkikerhon on toki helppoa kuvittaa juttunsa upeissa maisemissa liitävillä lennokeilla. Monet muut yhdistykset joutuvat miettimään enemmän mistä yhdistyksen toiminnassa ja tarkoituksessa on oikein kysymys. Esimerkiksi sarjakuvakursseista kerrottaessa on kuvituskuvina käytetty tekeviä käsiä, sillä kursseilla ollaan tekemässä ja oppimassa. Joskus myös vaikealta tuntuvia asioita voi välittää kuvien kautta. Kuvien avulla voi oikoa mutkia, eikä kaikkea tarvitse kertoa suoraan.


Kaikkea, mitä saa julkaista, ei kannata julkaista


Jenni Kallionsivu emännöimässä rantakala-ateriaa.
Kuva: Solja Järvenpää 
Helpolta tuntuva vaihtoehto on kuvata yhdistykseen kuuluvia ihmisiä kokoustamassa tai muun toiminnan parissa. Ehkä joku on joskus kertonut, että kannattaa kuvata ihmisiä takaapäin, jolloin julkaisulupien kanssa ei varmasti joudu vaikeuksiin. Tällöin tulee kuvattua ihmisjoukon selkiä, mikä voi sekin olla mielenkiintoinen kuvituskuva, mutta ei suinkaan ainoa vaihtoehto.

Ihmisten kuvaaminen kannattaa toki (liki) aina. Se, että kuva on lakien mukaan julkaisukelpoinen, ei kuitenkaan vielä riitä. On ikävää, jos vaikkapa tapahtuman esiintyjä jättää tapahtuman kuvat somessa jakamatta, sillä hänet on kuvattu kesken ilmeikkään puheen naama mutkalla.

Jos ihmisistä julkaistuista kuvista haluaa olevan yhdistykselle iloa ja hyötyä, kannattaa varmistaa että kuvattavat näyttävät kuvissa mahdollisimman hyviltä. Tämän varmistamiseksi kuvia kannattaa ottaa paljon. Hyvän materiaalin olemassaolon voi varmistaa kuvaamalla tapahtumassa muutakin kuin ihmisiä, vaikkapa tarjoiluja ja paikan yksityiskohtia.


Sarjakuvapäiväkirja: tekemällä oppii


Solja kannustaa kaikkia reippaasti tekemään. Arvostelu pelottaa, mutta arvostelijoita on kuitenkin usein vähemmän kuin ajattelemme. Viestintää tehdään tilanteen ja resurssien mukaan, ja tärkeintä on että viesti menee perille. Ikärajaa kehittymiselle ei ole, aina voi oppia uutta ja aina kannattaa yrittää.

Omaa visuaalista silmää voi kehittää muun muassa Sarjakuvapäiväkirja -kurssilla, jonka sisällön Solja on suunnitellut ja myös pääosin vetää. Solja on kerännyt vuosien aikana valtavan varaston sarjakuvakerronnan tapoja ja tyylilajeja, ja tällä kurssilla opiskelijat pääsevät tankkaamaan ideoita ja inspiraatiota omaan tekemiseen ja tarinankerrontaan Lisäksi päästään nauttimaan vierailevan opettajan työpajasta. Itse toimin kurssin tuottajana ja olen paikalla varmistamassa että ruoka on pöydässä ja sauna kuumana. Olet tervetullut mukaan!

Sarjakuvakursseja järjestämme Soljan kanssa kahdestaan ja laskutuksen hoitaa Osuuskunta Paluu.


Saisinko lähettää sinulle muutaman kerran vuodessa sähköpostia? Kerron uutiskirjeessä tulossa olevista kursseista ja muusta kiinnostavasta. Uutiskirjeen voi tilata täällä.

Muistahan käydä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!


sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Onnistuneet arpajaiset: tapaus Martin markkinat

Arpajaiset ovat mainio keino hankkia yhdistykselle varoja käyttämättä siihen juuri lainkaan rahaa.  Aikaa ja vaivaa siihen sen sijaan menee runsaanlaisesti. Pirkanmaan Tuglas-seuran aktiivijäsen ja entinen puheenjohtaja Jaanika Kingumets kertoo, kuinka onnistuneet arpajaiset järjestetään.

Kuva: Dylan Nolte, Unsplash

Varainhankintaa ilman byrokratiaa


Kirjoitin viime vuonna Tampereen ensimmäisistä Martin markkinoista, joilla Pirkanmaan Tuglas-seura sai hoitaakseen arpajaiset. Blogattuani aiheesta halusin tietysti käydä itsekin ostamassa arpoja, mikä ei kuitenkaan sunnuntaina eli toisena markkinapäivänä ollut enää mahdollista. Ne oli nimittäin myyty loppuun. Arpajaiset tuottivat yhdistykselle 1100 euroa, mikä on Pirkanmaan Tuglas-seuralle merkittävä summa.

Rahaa arpajaisten järjestämisessä kului lähinnä arpalippuihin. Arpajaiset eivät kuitenkaan järjestä itseään, joten ajankululta ja vaivannäöltä ei voi välttyä. Paperisotaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Yleishyödyllinen yhdistys ei tarvitse pienarpajaisiin lupaa, mikä osaltaan helpottaa niiden järjestämistä (lue lisää täältä). Arpajaisten järjestäminen ei siis sinänsä ole monimutkaista, kunhan vain palkinnot ovat kunnossa.


Palkintojen hankkiminen on kovaa työtä


Jaanika Kingumets kertoo, että aikaa palkintojen hankkimiseen meni liki kokonainen työviikko. Työt pystyy toki jakamaan useamman ihmisen kesken. Töiden jakaminen muuttuu myös ajan myötä helpommaksi, sillä kun on itse järjestänyt jotain, tässä tapauksessa arpajaiset, osaa myös kertoa muille mitä kaikkea on tehtävä ja missä järjestyksessä.

Palkintoja hankkiessa vastaanottajan mukaan räätälöity lähestymistapa oli tärkeää. Yrityksille lähetettiin kirje, jota muokattiin kulloisenkin vastaanottajan mukaan. Kirjeessä kerrottiin millainen tapahtuma oli tulossa ja kuinka paljon sinne oli odotettavissa kävijöitä. Jaanikan mukaan onnistumisen kannalta oli tärkeää, että kirjettä muokkasi useampi ihminen, joukossa myös liike-elämän asiantuntija.

Palkintoja lahjoittaneiden yritysten logot olivat näkyvillä niin arpajaispöydässä kuin tapahtuman nettisivuillakin. Vaikka kyseessä on lähtökohtaisesti yritysyhteistyö, eli myös yritykset hyötyivät yhteistyöstä näkyvyyden muodossa,  yrityksille oli myös tärkeää tietää, mihin arpajaisista saadut varat käytettäisiin. Pirkanmaan Tuglas-seuran toiminnasta voit lukea lisää sen kotisivuilta.

Aktiivista arpamyyntiä


Sen sijaan arpojen ostajille ei tarvinnut pitää kovin pitkiä myyntipuheita. Arpoja myytiin yhdistyksen markkinapöydällä ja välillä arpamyyjät kiertelivät myös salissa. Erityisempää koulutusta myyjille ei pidetty, vaan aktiivinen ja positiivinen asenne syntyi ikään kuin itsestään. "Kun myyjän rooliin pääsee sisään, myynti alkaa sujua", kertoo Jaanika.

Työt eivät olleet tapahtuman jälkeen ohi. Kaikille palkintoja lahjoittaneille lähetettiin kiitoskirje, jossa kerrottiin miten tapahtuma oli mennyt ja paljonko kävijöitä oli ollut. Tämä on paitsi kohteliasta käytöstä, myös yhteistyön jatkon petaamista.

Martin markkinoilla on Helsingissä pitkä perinne, ja tapahtumasta näyttää tulevan traditio myös Tampereella. Tänäkin vuonna Pirkanmaan Tuglas-seura järjestää arpajaiset ja Jaanika kertoo järjestelyjen olevan helpompia, kun on jo kokemusta yhdeltä menestyksekkäältä vuodelta. Aiemmilta yhteistyökumppaneilta pyydetään jälleen arpajaisvoittoja, mutta yhteistyöhön pyritään myös uusien kumppaneiden kanssa.

Martin markkinat järjestetään Tampereen Pakkahuoneella 7.-8.4. Lisätietoja tapahtumasta saa täältä.

Vuoden 2017 Martin markkinoista voit lukea blogipostauksesta Jaettu ilo on moninkertainen: Martin markkinat Tampereella.

Arpajaisten järjestämisestä löytyy lisää juttua täältä: Arpajaisten ABC.

Saisinko lähettää sinulle muutaman kerran vuodessa sähköpostia? Kerron uutiskirjeessä tulossa olevista kursseista ja muusta kiinnostavasta. Uutiskirjeen voi tilata täällä.

Muistahan käydä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!