sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Yhdistysten elintarvikemyynti: terveystarkastaja vastaa

Haluaisitko myydä tapahtumissanne kahvia, grillimakkaraa ja nyhtöpiparkakkuja, mutta et ole varma siitä mikä on sallittua? Huoli pois, sillä Tampereen elintarvikevalvonnan esimies Satu Virtaranta kertoo mitä yhdistyksen täytyy ottaa huomioon elintarvikemyynnissä.

Mitä pitää ilmoittaa viranomaisille?

Odottaako letunpaistoa suunnittelevaa yhdistyksen puuhahenkilöä byrokratiaviidakko, jonka jäljiltä paatuneinkin järjestöjyrä on vain näppäimistöä tärisevin käsin takova ihmisraunio? Ei välttämättä. Ellei elintarvikemyynti ole säännöllistä tai ammattimaista ja toiminta on vähäriskistä, ei siitä tarvitse tehdä ilmoitusta. Hygieniapassiakaan ei tällöin tarvita, joskin hygieniosaamisen olisi toki muuten syytä olla kunnossa. Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittelijöiltä hygieniapassi sen sijaan vaaditaan. Evira on laatinut selkeän taulukon siitä, milloin hygieniapassi tulee hankkia ja milloin voi toimia ilman sitä.  Sivuilta löytyy myös paljon muuta tietoa pop up -ravintolan pitämisestä.

Kuva: Sandis Helvigs, Unsplash


Vähäriskiset elintarvikkeet eli mitkä?

Lähtökohtaisesti vähäriskisten elintarvikkeiden myynti on erilaisissa tapahtumissa sallittua. Kahvi, kahvileivät, grillimakkara, kauttaaltaan kuumennetut keitot ja padat sekä tietysti valmiiksi pakatut jäätelöt, makeiset ja muut herkut ovat lähtökohtaisesti turvallista syötävää, kunhan perushygieniasta pidetään huolta. Nyrkkisäännön mukaan tuotteet, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä, ovat lähtökohtaisesti vähäriskisiä. Aitojamakuja -sivustolla on käsitelty lisää pienimuotoista ja vähäriskistä elintarvikkeiden valmistusta ja myyntiä.

Säilytys - ja myyntiolosuhteet

Satu Virtarannan mukaan tärkeintä on pitää kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Tämä pitää muistaa myös kuljetuksen aikana. Erityisen riskialttiina elintarvikkeena hän mainitsee esimerkiksi kermakakut, joita kuljetetaan kuumina kesäpäivinä liian lämpimässä. Tarjolla kannattaa pitää kerrallaan vain pieni määrä tuotteita, ja niitä voidaan täydentää menekin mukaan. Mahdollisia riskejä kannattaa itse miettiä ja mahdollisuuksien mukaan pyytää apuun ruoka-alan ammattilaisia, mikäli yhdistyksen riveistä sellaisia löytyy. Vaikka oletettavasti kaikki lukijani ovatkin taaperoiän ohittaneita ja osaavat pestä kätensä, suosittelen silti katsomaan Eviran tuottaman videon ruokamyrkytysten välttämisestä.

Tiedä mitä myyt

Vastuullinen pullanmyyjä tai muita elintarvikkeita kauppaava yhdistys tietää aina, mitä myy. Ruokien allergeenit ja intoleransseja aiheuttava aineet tulee olla aina olla asiakkaiden saatavilla."Maidoton, munaton, väritön, hajuton ja mauton" -ruokavaliolle naureskelu voi ehkä olla jostakusta hauskaa, mutta pahimmillaan allergiat aiheuttavat hengenvaaran. Olen kerran joutunut kaahaamaan pähkinäallergikon kanssa ensiapuun eikä se ollut ollenkaan hauskaa. Raaka-ainetiedot on syytä ottaa tosissaan. Lisäohjeistusta saa esimerkiksi Tampereen kaupungin elintarvikevalvonnan laatimasta oppaasta.

Kenen on vastuu?

Myyjä on myymistään tuotteista aina vastuussa, näin on myös yhdistyksen elintarvikemyynnin suhteen. Jos asiat menisivät todella pieleen, pahimmassa tapauksessa asiakkaille voi aiheutua terveysvaaraa. Lisäksi yhdistyksen maine voi olla vähäksi aikaa menetetty. Elintarvikevalvonta
ei jaa sakkoja tai muitakaan rangaistuksia, vaan pyrkii neuvomaan asianmukaiseen toimintaan. Satu Virtaranta kehottaakin ottamaan mieltä askarruttavissa tapauksissa etukäteen yhteyttä kunnan terveystarkastajaan, jotta ongelmilta voitaisiin välttyä.


Lue lisää tapahtumien järjestämisestä:
8 tapaa saada tapahtuman tuotto kasvuun

Myyjäiset: mokkapalaorjuutta vai varteenotettavaa varainhankintaa?
Kolme hyvää syytä järjestää jatkot



Jokainen Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa tykännyt saa minulta lämpimän ajatuksen!