sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Tärkeintä varainhankinnassa on...

Mikä on kaikkein tärkeintä varainhankinnassa? Se, että tietää mitä varten on keräämässä rahaa ja osaa kertoa sen myös muille.  Päättäessään liittyä kannatusjäseneksi, ostaa logolla varustetun T-paidan tai 5 euron grillimakkaroita Perä-Syrjälän kyläyhdistyksen laskiaisriehassa ihminen saa itselleen tietoisuuden siitä että on tukenut hyvää asiaa.

Kuinka varmistat, että viestisi menee perille ja johtaa toiminnan tukemiseen? Yhdistyksellä tulee olla yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten siitä kerrotaan ulospäin. Yhdessä kannattaa laatia runko hissipuheeseen (eli lyhyeen, helposti ymmärrettävään esittelyyn, jonka voi pitää vaikka sattuessaan samaan hissiin mahdollisen suurlahjoittajan kanssa), jota jokainen voi hioa omaan suuhun sopivaksi.

Ota selvää, mikä on teidän juttunne.

Tiedätte todennäköisesti jo,  mikä on teidän toimintanne ydin. Aivan varmasti löydätte sen yhdistyksen säännöistä. Sääntöjen kieliasu saattaa tosin olla sellainen, että  joudutte miettimään miten kertoa asia helpommin ymmärrettävällä tavalla. Säännöissä usein kehitetään, edistetään, tuetaan ja ylläpidetään hienoja asioita. Niitä lukiessa herää tietysti kysymys mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa. Mitä te aivan oikeasti teette? Millaisen tarinan yhdistyksenne toiminnasta voisi kertoa?

Yksi hyvä tapa on miettiä, mitä itse saa toiminnasta, sillä parhaat tarinat ovat usein hyvinkin henkilökohtaisia. Sanomattakin lienee selvää, että tarinan on pohjauduttava tosiasioihin. Ihmiset ovat kriittisiä ja ihan syystäkin: hyvien aikomusten varjolla kerätään joskus rahaa myös omiin taskuihin tai vielä epäilyttävämpiin tarkoituksiin. Jos aikoo kertoa jonkun toisen henkilön tarinan tunnistettavalla tavalla, siihen täytyy saada lupa, Jos yhdistyksen toimintaan kuuluu asioita, joihin liittyy vaitiolovelvollisuus, on entistäkin tärkeämpää tietää, mitä voi julkisesti kertoa. Kun tiedät, mitä voit kertoa, keskity kertomaan se hyvin.

Salillinen nuoria kuuntelemassa runoja alkuperäiskielillä ja käännettynä. Selvästi Runoajelun juttu.


Kerro se muutamalla lauseella.

Nyt kun tiedätte, mistä on kyse, miettikää miten kertoisitte sen muille. Mitkä ovat ne asiat, jotka on tärkeä kertoa? Kun kerrottavansa rakentaa tarinan muotoon, sen muistaa myös itse helpommin. Tärkeää onkin nimenomaan kertoa tarina ja muistaa ehkä muutama tärkeä avainsana, ei niinkään opetella ulkoa tarkasti asetultuja lauseita.

Jokaisella alalla on oma sanastonsa, jonka intohimoiset harrastajat omaksuvat omaan käyttöönsä. Ulkopuoliset eivät näitä kuitenkaan välttämättä ymmärrä. Haluatte varmaan niin sanotusti saarnata muillekin kuin kuorolle, joten pitäkää huolta että viestin ymmärtää myös se jolle asia on uusi. Tätä viestiä kerrotaan nimenomaan niille, joille asia ei vielä ole tuttu. Väännä rauhassa rautalangasta ja muista ettei kaikilla ole aiheesta samaa tietämystä kuin sinulla. Perheenjäseniä, kavereita ja satunnaisia ihailijoita voi vallan mainiosti käyttää apuna ymmärrettävyyden arvioinnissa.


Pidä huolta, että muutkin tietävät.

Etulinjan olisi syytä tietää mihin ollaan menossa. Myyjäispöydän hoitajien, makkarakojun myyjien ja ylipäätään ihan kaikkien aktiivijäsenten tulee osata kertoa, mistä yhdistyksen toiminnassa on kyse. Vapaaehtoisia koulutettaessa kannattaa käsitellä myös sitä, miten toiminnasta kerrotaan innostavasti ja ymmärrettävästi. Kenenkään suuhun ei kannata laittaa sanoja valmiiksi, mutta yhdessä voidaan sopia miten toiminta esitellään. Jokainen muokatkoon tarinasta itselleen suunmukaisen.

Kertaus on opintojen äippä, mutsi eli äitee, joten tässä ei kannata pihtailla. Kun kerrotte yhdistyksenne tarinaa tarpeeksi usein, sen kertominen alkaa pikkuhiljaa sujua koko porukalta ja kertomus muuttuu todellisuudeksi. Yhdistyksen yhteistä hissipuhetta voi myös tuunata henkilökohtaisemmaksi kertomalla omia kokemuksia. Kouluttaessani erilaisia yhdistyksiä kertomaan omaa tarinaansa olen kuullut upeita, henkilökohtaisia kertomuksia, jotka yhä uudestaan ovat vakuuttaneet minut siitä kuinka tärkeää kolmannen sektorin toiminta on. Olen varma, etten ole ainoa johon nämä tarinat iskevät täysillä.


Tuntuuko toimeen tarttuminen vaikealta? Lue Miksi varainhankinta pelottaa? ja Valmis on parempi kuin täydellinen.

Tervetuloa opettamalleni varainhankinnan peruskurssille kevätlukukaudella 2017! Opetan kurssia maaliskuussa Espoossa ja Tampereella. Kurssit sopivat ihan kaikille yhdistysaktiiveille tai sellaisiksi aikoville. Terkkuja myös mainioille Porin kurssilaisille!

Jos sul lysti on ja tiedät sen, niin varmaan myöskin näytät sen, eli käyhän tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!