sunnuntai 26. helmikuuta 2017

4+1 asiaa, jotka helposti unohtuvat talousarviosta


Talousarvion laatiminen hankehakemusta varten ei ole helppoa. Harvat tuottoisat asiat ovat. Kokemattomalta - ja miksei kokeneeltakin - hankehakemuksen laatijalta jää helposti muutamia tärkeitä kuluja huomaamatta. Jotta hakemuksesi arvioija uskoisi upeisiin suunnitelmiinne ja mahdollisesti myönnettävä rahoitus todella riittäisi kaikkeen mitä haluatte tehdä, tarkista oletko ottanut talousarviossa nämä(kin) asiat huomioon.

Palkan sivukulut

Palkkatodistuksessa näkyvä bruttopalkka on aina liian vähän vain osa kuluista, jotka työnantaja työntekijästä maksaa. Palkan lisäksi työnantajan tulee maksaa pakollisia vakuutuksia, niin että 20 euron tuntipalkka onkin työnantajalle liki 25 euroa. Jos palkkaatte hankkeeseenne työntekijän, laskekaa palkkakustannuksiin mukaan myös sivukulut. Tämä koskee niin kuukausi- kuin tuntipalkkausta, koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä. Sivukulut voit laskea esimerkiksi palkka.fi -palvelun laskurilla.

Joskus hakemuksen kirjoittaja on kuin apina avaruudessa. Kuvassa Denis Prasolovin teos nimeltä Sam.


Päivärahat

Työasioissa matkustava tarvitsee ja ansaitsee päivärahansa, joten älä ylläty, kun löydät ne matkalaskulta. Matkustaminen käy kukkarolle, joten jos toimintanne ehdottomasti vaatii tekijöitä matkaustamaan, ei päivärahoissa kannata kitsastella. Koti- ja ulkomaan päivärahat löydät verottajan sivuilta. Verotonta päivärahaa voidaan maksaa myös yhdistyksen vapaaehtoistoimijoille enintään 20 päivältä vuodessa.

Matkakulut

Mitä kauemmaksi suunniteltu matka suuntautuu, sitä todennäköisemmin matkakulut on otettu huomioon talousarviossa. Paikallisliikenne jää usein huomiotta. Julkisen liikenteen liput eivät maksa varsinaisesti hunajaa, mutta usein toistuvina maksuina niistä saattaa kertyä melkoinen summa. Haja-asutusalueella liikuttaessa tai suuria kantamuksia siirrettäessä taas taksi saattaa olla ainoa vaihtoehto, ellei omaa autoa ole käytössä. Omalla autolla liikkuvalle voi maksaa kilometrikorvauksia, jotka löydät täältä.

Tarvikekustannukset

Usko pois, toimistotarvikkeisiin saa menemään ihan reippaasti rahaa. Tiedätkö, paljonko mustekasetit maksavat? Postittaminen se vasta maksaakin. Itse asiassa jopa mustekynät maksavat rahaa. Jos teette jotain, jossa tulostin laulaa reipastahtisia marssilauluja, muistakaa ottaa tarvikekustannukset mukaan talousarvioon. Ei ole reilua, että yhdistyksen aktiivit maksavat paperit ja musteet omasta pussistaan. Tämä pätee myös muihin tarvikekustannuksiin, toimialasta riippuen.


Ja bonusneuvo, joka ei koske vain hankehakemuksia vaan koko muutakin yhdistyselämää...

Arvonlisävero

Kun pyydät ja saat tarjouksia tarvitsemasi tuotteesta tai palvelusta, tarkista sisältyykö arvonlisävero hintaan. Sillä, onko palvelun hinta vaikkapa 500 euroa vai 500 euroa + alv 24% on suuri ero. Varmista asia etukäteen, jotta kaikki välttyisivät ikäviltä yllätyksiltä ja rasittavalta säätämiseltä.



Lisää lukemista aiheesta: Kolme vinkkiä apurahanhakijoille

Vielä ehtii ilmoittautumaan varainhankinnan peruskurssille Espoossa ja Tampereella. Kurssit sopivat ihan kaikille yhdistysaktiiveille tai sellaisiksi aikoville. Tervetuloa!

Jos käyt tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa, teet minut tosi iloiseksi. Kiitos!

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Tärkeintä varainhankinnassa on...

Mikä on kaikkein tärkeintä varainhankinnassa? Se, että tietää mitä varten on keräämässä rahaa ja osaa kertoa sen myös muille.  Päättäessään liittyä kannatusjäseneksi, ostaa logolla varustetun T-paidan tai 5 euron grillimakkaroita Perä-Syrjälän kyläyhdistyksen laskiaisriehassa ihminen saa itselleen tietoisuuden siitä että on tukenut hyvää asiaa.

Kuinka varmistat, että viestisi menee perille ja johtaa toiminnan tukemiseen? Yhdistyksellä tulee olla yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten siitä kerrotaan ulospäin. Yhdessä kannattaa laatia runko hissipuheeseen (eli lyhyeen, helposti ymmärrettävään esittelyyn, jonka voi pitää vaikka sattuessaan samaan hissiin mahdollisen suurlahjoittajan kanssa), jota jokainen voi hioa omaan suuhun sopivaksi.

Ota selvää, mikä on teidän juttunne.

Tiedätte todennäköisesti jo,  mikä on teidän toimintanne ydin. Aivan varmasti löydätte sen yhdistyksen säännöistä. Sääntöjen kieliasu saattaa tosin olla sellainen, että  joudutte miettimään miten kertoa asia helpommin ymmärrettävällä tavalla. Säännöissä usein kehitetään, edistetään, tuetaan ja ylläpidetään hienoja asioita. Niitä lukiessa herää tietysti kysymys mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa. Mitä te aivan oikeasti teette? Millaisen tarinan yhdistyksenne toiminnasta voisi kertoa?

Yksi hyvä tapa on miettiä, mitä itse saa toiminnasta, sillä parhaat tarinat ovat usein hyvinkin henkilökohtaisia. Sanomattakin lienee selvää, että tarinan on pohjauduttava tosiasioihin. Ihmiset ovat kriittisiä ja ihan syystäkin: hyvien aikomusten varjolla kerätään joskus rahaa myös omiin taskuihin tai vielä epäilyttävämpiin tarkoituksiin. Jos aikoo kertoa jonkun toisen henkilön tarinan tunnistettavalla tavalla, siihen täytyy saada lupa, Jos yhdistyksen toimintaan kuuluu asioita, joihin liittyy vaitiolovelvollisuus, on entistäkin tärkeämpää tietää, mitä voi julkisesti kertoa. Kun tiedät, mitä voit kertoa, keskity kertomaan se hyvin.

Salillinen nuoria kuuntelemassa runoja alkuperäiskielillä ja käännettynä. Selvästi Runoajelun juttu.


Kerro se muutamalla lauseella.

Nyt kun tiedätte, mistä on kyse, miettikää miten kertoisitte sen muille. Mitkä ovat ne asiat, jotka on tärkeä kertoa? Kun kerrottavansa rakentaa tarinan muotoon, sen muistaa myös itse helpommin. Tärkeää onkin nimenomaan kertoa tarina ja muistaa ehkä muutama tärkeä avainsana, ei niinkään opetella ulkoa tarkasti asetultuja lauseita.

Jokaisella alalla on oma sanastonsa, jonka intohimoiset harrastajat omaksuvat omaan käyttöönsä. Ulkopuoliset eivät näitä kuitenkaan välttämättä ymmärrä. Haluatte varmaan niin sanotusti saarnata muillekin kuin kuorolle, joten pitäkää huolta että viestin ymmärtää myös se jolle asia on uusi. Tätä viestiä kerrotaan nimenomaan niille, joille asia ei vielä ole tuttu. Väännä rauhassa rautalangasta ja muista ettei kaikilla ole aiheesta samaa tietämystä kuin sinulla. Perheenjäseniä, kavereita ja satunnaisia ihailijoita voi vallan mainiosti käyttää apuna ymmärrettävyyden arvioinnissa.


Pidä huolta, että muutkin tietävät.

Etulinjan olisi syytä tietää mihin ollaan menossa. Myyjäispöydän hoitajien, makkarakojun myyjien ja ylipäätään ihan kaikkien aktiivijäsenten tulee osata kertoa, mistä yhdistyksen toiminnassa on kyse. Vapaaehtoisia koulutettaessa kannattaa käsitellä myös sitä, miten toiminnasta kerrotaan innostavasti ja ymmärrettävästi. Kenenkään suuhun ei kannata laittaa sanoja valmiiksi, mutta yhdessä voidaan sopia miten toiminta esitellään. Jokainen muokatkoon tarinasta itselleen suunmukaisen.

Kertaus on opintojen äippä, mutsi eli äitee, joten tässä ei kannata pihtailla. Kun kerrotte yhdistyksenne tarinaa tarpeeksi usein, sen kertominen alkaa pikkuhiljaa sujua koko porukalta ja kertomus muuttuu todellisuudeksi. Yhdistyksen yhteistä hissipuhetta voi myös tuunata henkilökohtaisemmaksi kertomalla omia kokemuksia. Kouluttaessani erilaisia yhdistyksiä kertomaan omaa tarinaansa olen kuullut upeita, henkilökohtaisia kertomuksia, jotka yhä uudestaan ovat vakuuttaneet minut siitä kuinka tärkeää kolmannen sektorin toiminta on. Olen varma, etten ole ainoa johon nämä tarinat iskevät täysillä.


Tuntuuko toimeen tarttuminen vaikealta? Lue Miksi varainhankinta pelottaa? ja Valmis on parempi kuin täydellinen.

Tervetuloa opettamalleni varainhankinnan peruskurssille kevätlukukaudella 2017! Opetan kurssia maaliskuussa Espoossa ja Tampereella. Kurssit sopivat ihan kaikille yhdistysaktiiveille tai sellaisiksi aikoville. Terkkuja myös mainioille Porin kurssilaisille!

Jos sul lysti on ja tiedät sen, niin varmaan myöskin näytät sen, eli käyhän tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!


torstai 9. helmikuuta 2017

4 lukemisen arvoista varainhankintablogia

Koska itselläni riittää tekemistä varainhankintakurssien opettamisessa ja muutkin hommat pitäisi saada tehtyä, ohjaan teidät omien suosikkiblogieni ääreen. Tässä siis neljä oivalluksia ja lukemisen iloa tuottanutta blogia. Kaikki ovat in English, sillä suomenkielisestä blogimaailmasta en ole vielä löytänyt kollegoita. Jos tiedätte toisen aihetta käsittelevän suomalaisen bloggarin, vinkatkaa, käyn innoissani lukemassa!

Get Fully Funded -blogin kirjoittaja Sandy Rees tekee paljon yhteistyötä eläinsuojelujärjestöjen kanssa, eli olemme melkein samalla alalla: tähän blogiin tullaan usein hakusanoilla "potkukelkka koira" (mikä johtuu tästä). Lahjoittajia kunnioittava tai ameriikantyyliin "rakastava" ote on mainio juttu, jonka sopeuttamista omaan jäyhään tyyliin kannattaa pohdiskella. Lempparipostauksiani on      5 Keys to Exploding Event Revenue, jossa kerrotaan oivalluksista joita syntyi järjestäessä heppatanssiaisia Tennesseessä.

Nonprofit with balls on ilmoittanut vaihtavansa nimensä tasa-arvosyistä, mutta ainakin toistaiseksi mainion Vu Len blogi kulkee tällä nimellä. Dickensmäiset kuvaukset yhdistyksen toimiston moneen kertaan kierrätetyssä sohvassa asuvista haittaeläimistä tai toiminnanjohtajista, jotka juovat kyynelillä maustettua (edullista) viiniä apurahahakemuksen hylkäämisen jälkeiseen tuskaan koskettavat myös suomalaista lukijaa. Lempipostaukseni on säätiöiden ja muiden apurahanmyöntäjien toimintatapoja ruotiva We need to stop treating nonprofits the way society treats poor people.



Gail Perry on toisten alan bloggareitten arvostama konkari. Perry keskittyy blogissaan suurlahjoittajiin, joista harvalla suomalaisella yhdistystoimijalla on kokemusta. Silti blogi ruokkii myös täysin toisenlaisessa ympäristössä toimivan varainhankkijan ajatuksia. Mietittävää tarjoaa esimerkiksi Top 10 Fundraising Trends in 2017.

The Fundraising Authority lunastaa nimensä antamat lupaukset. Joe Garecht kirjoittaa varainhankinnasta tiukkaa asiaa tiukan asialliseen tyyliin. Hän tai muut blogin puuhahahmot osaavat ilmiselvästi myös hakukoneoptimoinnin, sillä erilaiset englanninkieliset varainhankintahaut johtavat hämmästyttävän usein juuri tänne. Hyvästä syystä, sillä täältä löytyy vastauksia moniin kysymyksiin. Yksittäistä lemppari en pysty nimeämään, sen verran paljon blogista löytyy hyvää luettavaa. Artikkeliarkistosta voi aloittaa.


Jos haluat nähdä mikä pitää minut niin kiireisenä, tule Varainhankinnan peruskurssille kevätlukukaudella 2017! Opetan kurssia keväällä EspoossaTampereella ja Porissa.

Jos sul lysti on ja tiedät sen, niin varmaan myöskin näytät sen, eli käyhän tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!