sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Varainhankintatrendit 2017

Hyviksi havaitut varainhankintatavat tuottavat tulosta tulevanakin vuonna, mutta vierivä kivi ei sammaloidu vaan on hedelmällinen vielä kypsässä iässäkin... eli kuinka nämä trendit näkyvät yhdistyksesi varainhankinnassa?


Varainhankintapohjan laajentaminen

Varainhankintapohjan laajentamiseen kannattaa panostaa. Varsinkin pienten yhdistysten toiminta voi olla hyvin riippuvaista yhdestä rahoittajasta. Muutokset ja varsinkin avustusten väheneminen ovat aiemmille avustuksensaajille ikäviä, mutta tilanne tulee tuskin lähiaikoina muuttumaan. Mikäli toimintaa halutaan jatkaa ja kehittää, on pakko löytää muita rahoituslähteitä. Raha ei ole kadonnut tästä maailmasta eikä edes Suomesta yhtään mihinkään, mutta sen saamiseen täytyy nykyään panostaa eri tavalla kuin ennen.

Monet paikalliset toimijat ovat murheissaan kaupunkien vähenevistä avustuksista eri alojen seuratoimintaan. Valtionavusten muuttuvat käytännöt mietityttävät myös monia. Myös erilaisiin hankeapurahoja jakaviin tahoihin kohdistuu valtava hakemuspaine. Apurahat ovat usein suuria kertapanostuksia, jotka tekevät mahdollisiksi aiemmin mahdottomia asioita. Niiden hakeminen, hallinnoiminen ja raportoiminen vie aikaa ja voimia. Läheskään kaikki hakemukset eivät myöskään tuo toivottua tulosta hyvästä ideasta ja huolella laaditusta hakemuksesta huolimatta. Mikäli yhdistyksen kaikki aika ja voimat tuntuvat menevän hankehallintoon, pitäisikö pohtia myös muita varainhankinnan mahdollisuuksi?

Tykkääjästä toimijaksi

Peukkujen ja sydänten kerääminen Facebookissa tai huomion saaminen muualla sosiaalisessa mediassa tuntuu ihanan helposti mitattavalta saavutukselta. Se voi myös olla sitä, jos haet nimenomaan huomiota viestillesi. Voiko somehuomiota muuttaa tulokselliseksi varainhankinnaksi -tai ylipäätään miksikään sosiaalisesta mediasta erillään olevaksi toiminnaksi?

Vastaus on tietysti myöntävä. Ihan itsestään se ei kuitenkaan yleensä tapahdu. Ei riitä, että somessa ollaan, siellä pitää myös toimia. Joskus somea käyttäviltä yhdistyksiltä tai muilta organisaatioilta unohtuu sosiaalisen median sosiaalisuus. Siellä toimimisen ei siis tarvitse rajoittua vain tiedottamiseen, vaan somessa voi ja kannattaa myös osallistua keskusteluihin ja tykkäillä muiden tekemisistä. Näin yhdistys muuttuu tiedottajasta aktiiviseksi toimijaksi. Toinen kysymys on, kuinka selvästikin yhdistykseen myönteisesti suhtautuva tykkääjä saadaan jäseneksi tai muuten tukemaan toimintaa.

Inhimillinen kohtaaminen

Ihminen kaipaa kaltaistensa hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta ja trendikästä, sillä yhdistyksiin on aina liitytty ja kuuluttu kavereiden ja ihailun kohteiden perässä. Työelämän muuttuessa yhä sirpaleisemmaksi ihmisten kaipuu olla osa yhteisöä voi siirtyä kolmannelle sektorille. Kaipaamme sitä, että on ihmisiä jotka pysyvät elämässämme työelämän heilahteluista huolimatta - ja toisaalta kaipaamme mahdollisuutta tehdä itsemme näköisiä asioita yhdessä muiden samanmielisten kanssa. Yhdistys, joka luo ympärilleen yhteisöä, on vahvoilla myös varainhankinnan näkökulmasta. Uuden näkökulman yhteisön vaikutukseen tuovat internetin yhteisöt.

Netissä menestyvät yritykset, joiden toiminnassa muiden käyttäjien suositukset ovat tärkeä osa. Tällaisia ovat esimerkiksi Amazon, AirBnB ja TripAdvisor. Ei ole mitään syytä, miksi suositukset eivät toimisi myös yhdistystoiminnassa: jos kaverini arvostaa tiettyä yhdistystä, ehkä minunkin kannattaisi tutustua siihen. Sosiaalisessa mediassa on teknisesti helppoa rakentaa yhteisöjä. Sisällöntuotanto ja ihmisiä jatkuvasti kiinnostava viestintä vaatii aikaa ja energiaa, mutta onnistuessaan se palkitsee monella tavalla. Muun hyvän lisäksi sitoutuneet jäsenet tai muut kannattajat tuovat yleensä panoksensa myös varainhankintaan.

Tarina pakettiin

Hyville tarinoille on aina kysyntää. Niistä ollaan myös valmiita maksamaan. Joten jos haluat kukkaronnyörien heltiävän, kerro mahdollisimman kiinnostavalla tavalla, mihin rahat käytetään. Kerro tarina, jossa kerrotaan miten tilanne voi muuttua paremmaksi tarinan kuulijan ansiosta. Ihmiset haluavat rahoilleen vastinetta eli tietoa ja tunteita. Tästä on kyse aineettomissa joululahjoissa: rahan antajalle kerrotaan, mitä kyseisellä rahasummalla saa (ja hän voi sitten kertoa tämän eteenpäin).

Idea on  mahtava ja se on monistettavissa monenlaiseen varainhankintaan. Todellisuus ei muotoudu tarinoiksi itsestään. Joskus tarinoita saa kalastaa hyvinkin tiheällä verkolla arkipäivän sekalaista saalista kuhisevasta merestä. Aina täytyy myös muistaa, että toisten ihmisten tarinoiden kertomiseen tarvitaan lupa. Nimien ja muiden yksityiskohtien muuttaminen on aivan sallittua ja joskus välttämätöntä, toimialasta ja muista olosuhteista riippuen. Joka ikisen yhdistyksen toiminnasta kuitenkin löytyy aivan varmasti kiinnostavia tarinoita. Jos teette jotain niin tärkeää, että ylipäätään viiitsitte tehdä sitä, työstänne pystyy aivan varmasti kertomaan hyvän tarinan. Resurssien salliessa niiden kertomiseen voi myös hankkia ulkopuolista viestintäapua.


Jos etsit uusia varainhankintatapoja, lukaisepa nämä: Talkootyö varainhankintamuotona, Arpajaisten ABC, Myyjäiset: mokkapalaorjuutta vai varteenotettavaa varainhankintaa sekä 8 tapaa saada tapahtuman tuotto kasvuun.

Ja käyhän tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa!